Kiilto Oy: Eija Schavikinin ja Pentti Salmijärven työpaikka jo 70-luvun lopulta

The history of Kiilto factory is also a big part of Höytämö history as it’s located on the boarder of Höytämö. Two local factory workers; Eija Schavikin and Pentti Salmijärvi are introduced in this story.

Ennen tämän haastattelun sopimista tiesin, että Höytämöstä löytyy useampiakin henkilöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet Kiillon tehtaalla. Hoytamo.com:ssakin jo esitellyistä henkilöistä ainakin Marjaana Oksasella ja Tuula Koivulla on työhistoriaa tässä kemianteollisuuden laitoksessa. Mielikuvani tästä lähes satavuotiaasta perheyrityksestä oli  kehittynyt kiiltäväksi kuin lasten kaunis ja moitteeton kiiltokuva. Katsoinkin asiakseni nyt vierailemalla tehtaalla ja haastattelun keinoin selvittää onko mielessäni häilyvä erittäin positiivinen näkemys oikeasti totta; onko Kiilto tosiaan niin huippu paikka työskennellä kuin mitä siitä kansan turuilla ja toreillakin väitetään?

Ottaessani yhteyttä yrityksen johtoon, höytämöläisiä haastatteluun valmiita työntekijöitä löytyi saman tien kourallinen. Jonkin sortin valintaprosessin jälkeen (olisiko ollut jopa kisa) sain haastateltavakseni Eija Schavikinin ja Pentti Salmijärven. Oli mukava tavata jälleen kaksi henkilöä, joiden sisällä sykkii höytämöläinen sydän.

Pentti Salmijärvi ja Eija Schavikin vanhojen toimistokalusteiden edessä. Molempien ura Kiillolla alkoi 70-luvun lopussa.

Pentti Salmijärvi ja Eija Schavikin vanhojen toimistokalusteiden edessä. Molempien ura Kiillolla alkoi 70-luvun lopussa.

Schavikin toimii Kiillolla markkinointiassistenttina. Työnkuvaan kuuluu muun muassa asiakkaiden koulutusjärjestelyjä sekä tarjoustietojen ylläpitoa. Salmijärvi toimii pakkaajana tehtaan puolella.

Aloitamme vapaamuotoisesti juttelemalla työmatkasta. Moni meistä arjen ahkerista uurastajista on tottunut heräämään puolitoista tuntia ennen työajan alkua, hoitamaan aamutoimet ja reissaamaan keinolla jos toisella pidemmänkin matkan sorvinsa ääreen. Miltäs siis tämä kuulostaa: Eija Schavikin herää puoli tuntia ennen työajan alkua. Työmatkaa hänellä on noin yhdeksänsataa metriä. Ihmetellessäni aamutoimien nopeutta hän selittää syövänsä aamiaisensa päivittäin työpaikalla aamutöiden ohessa. Pentti Salmijärvi vastaavasti asuu nykyään Sääksjärvellä Siwan lähellä ja herää noin tuntia ennen työn alkua, mikä sekään ei kuulosta kovin pahalta.

Keskustelemme työmatkasta (tai sen olemattomuudesta) tovin verraten sitä monen työläisen tilanteeseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa työmatka saattaa kestää jopa toista tuntia yhteen suuntaan. Laskeskelemme ääneen, että näillä ihmisillä menee joka päivä siis yhteensä kolme tuntia matkoihin työpaikalle ja takaisin, viisi päivää viikossa, 250 päivää vuodessa… aika nopeasti alkaa ymmärtää Schavikinin ja Salmijärven tyytyväisyyttä työpaikkansa sijainnin suhteen.

Tuttu risteys höytämöläisille. Kuinka monta kertaa olet kehottanut eksyneitä vieraita kääntymään Kiillolta kohti Höytämöä tai Paunua?

Tuttu risteys höytämöläisille. Kuinka monta kertaa olet kehottanut eksyneitä vieraita kääntymään Kiillolta kohti Höytämöä tai Paunua?

Hoytamo.com:in jutuissa ilmenee (selvästikin) lievästi pakonomainen tarpeeni jaotella tai jäsennellä aiheet kokonaisuuksiksi. Olkoon tämä jonkinsortin tapa yrittää ymmärtää laajempia asiayhteyksiä. Tämäkään juttu ei tee poikkeusta. Tämän kerran haastattelujen pohjalta jakaisin selvitykseni Kiillon positiivisesta yrityskuvasta seuraaviin osa-alueisiin:

Yhteisöllisyys

Sekä Schavikinin että Salmijärven mukaan omat lähimmät työkaverit muodostavat miellyttävän arkisen työyhteisön, mutta heitä tulee tavattua lisäksi myös vapaa-ajalla. Nytkin perjantaina lähes kaksikymmentä naista Kiillolta menee illalla yhdessä kaupunkiin elokuviin. Pohjana hyvälle yhteishengelle on itse Kiillon organisaation kiinnostus nähdä vaivaa, jotta ihmiset viihtyvät työpaikallaan. Yritys järjestää aktiivisesti yhteisiä tempauksia työntekijöille sekä näiden perheille. Kaksi legendaarisinta jokavuotista Kiilto-tapahtumaa ovat pilkkikisat ja kesä- tai joulujuhlat. Ohjelmanumeroiden lisäksi tehtaan yhteisiä tiloja on uusittu ja ne tarjoavat työntekijöille ulkopuolisen silmin mm. poikkeuksellisen miellyttävät sosiaalitilat. Kahvihuoneet ovat valoisat sekä ilmavat ja kesken tauon voi vaikka verrytellä lihaksia nyrkkeilysäkkiä hakaten tai haastaa työkaverin pöytäjalkapallo-otteluun.

Reiluus

Salmijärvi kertoo Kiillossa vallitsevan vahvat perinteet ja periaatteet siitä, että kaikkiin työntekijöihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti ja reilusti, sekä heihin luotetaan. Hänen 35 vuoden työuransa aikana yhtäkään työntekijää ei ole ikinä lomautettu. Salmijärvi kokee yritysjohdon olevan hänelle vähän kuin kavereita; jos joku asia mättää, voi hänen mukaansa asiasta ilmoittaa koska vain ylemmälle taholle ja kokea oikeasti tulevansa kuulluksi. Schavikin vastaavasti jopa mainitsee kokevansa Kiillon olevan hänelle kuin toinen koti, jossa jokaiselle annetaan tilaa olla omanlaisensa. Lisätöistäkin maksetaan asiallinen korvaus, joten työpäivien mahdolliset pidennykset kiireisinä aikoina eivät ainakaan häntä haittaa.

Hyvinvointi

2010- luvun yhteiskunnassa työstressin lisääntyminen on varmasti yksi suurimmista työntekijää ja työnjohtajaa koskevista haasteista. Tästä teemasta löytyykin haastattelun ehkä mielenkiintoisin yksityiskohta: kumpikaan haastateltavista ei koe eikä ole kokenut työstressiä pitkän uransa aikana. Vaikka hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, on fyysinen hyvinvointi vahvana pohjana työssä jaksamiselle. Kiillon johtoa tuntuu tosissaan kiinnostavan työntekijöiden toimintakyky ja terveys, joita he pyrkivät ylläpitämään muun muassa vapaaehtoisilla vuosittaisilla kuntotesteillä. Niittämällä menestystä viiteryhmän keskimääräistä kuntotasoa vastaan tai parantamalla omaa henkilökohtaista tulostaan edellisvuodesta, työntekijä palkitaan bonuksilla. Tämän lisäksi yritys tarjoaa  työntekijöilleen monenmoista kuntoseteliä ja onpa toiminnassa myös useita kollegoiden täyttämiä liikuntaporukoita, joihin otetaan mukaan innokkaasti uusia työntekijöitä.

Summa summarum: Mainitsin jutun alussa hiljalleen syntyneestä mielikuvastani Kiillon tehtaasta työnantajana olevan kiiltokuvamaisen loistavasta. Ollessani yhteydessä yrityksen johtoon, vierailtuani ja tavattuani työntekijöitä sekö haastateltuani näitä kahta reipasta Kiillon työntekijää, voin todeta hyvällä omallatunnolla, ettei mielikuvani ainakaan kovin väärä voi olla. Tänä taloudellisten säästöjen ja kiristysten luvattuna päivänä tuntuu kieltämättä uskomattomalta, että joku työpaikka tällä tavalla menestyy.

Suosittelen vierailuja Kiilto Oy:n hyvin selkeillä kotisivuilla, mikäli joku kaipaa parempaa tietoa tehtaan tuotannollisesta puolesta tämän kovin inhimillisen jutun rinnalle.

EIJAN JA PENTIN KUTSU 24.3.2013
Nyt olis tiedotettavaa Sääksjärven ”nuorille” 70-luvulta (ja kai vähän Kuljunkin – jos pyöritte Sääksjärvellä): Pidetään semmonen ”vanhat” naamat tutuiks -ilta. Jos porukkaa saadaan kokoon, niin tarkoitus olis juhlia Kuljun Työväentalolla, jos ei saada porukkaa, ni sit vaikka Kyynärön rannassa. Päivä olis aurinkoinen, lämmin lauantai 8.6. Eli just sellainen lauantai ku sillon nuorena lauantait oli. Jonkin sorttista alustavaa ilmoittautumista nyt kaivattais, joko Matilaisen Eijalle tai Laineen Peskolle.

 

This entry was posted in Palvelut ja toiminta and tagged , , , . Bookmark the permalink.

One Response to Kiilto Oy: Eija Schavikinin ja Pentti Salmijärven työpaikka jo 70-luvun lopulta

  1. Eija Schavikin says:

    Hih, kuvassa kaikki ”museokamaa” !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *