Nyt ratkaistaan Hirvi-Simunan mysteeri!

The legend of Hirvi-Simuna lives strong in Höytämö. There is a huge rock called the Hirvi-Simuna rock in Höytämö and inspired by this phenomenon this article opens us the mystery as well as asks more questions.

Tämä viikonloppu on omistettu kokonaisuudessaan Höytämön lähialueen ulkoilukohteille ja lähinnä Birgitan polun pohjoispään tarjonnalle. Koska suuri hiihtohaaste päättyi onnistuneesti, lanseeraan tänään uuden haasteen liittyen Hirvi-Simunan legendaan. Huomenna lauantaina kerron kahden miehen kokemuksista kolmen päivän ja kahden yön talvivaellukselta Birgitan polun varrelta. Sunnuntaina perehdyn tarkemmin talvisella vaelluksella tarvittaviin välineisiin sekä jaan kanssanne kehittelemäni talvivaeltamisen viisi peruspilaria. Pohjana toimikoon työkokemukseni ryhmänvetäjänä ja retkioppaana seitsemän vuoden ajan Lapissa sekä Itävallassa ja lisäksi vapaa-ajankokemukseni jokavuotisilta talvivaelluksilta.

Metsästäjä Hirvi-Simuna (haaste – osallistu sinäkin!)

Lempäälässä on kaksi paikkaa, joissa olen törmännyt nimeen Simuna. Ensimmäinen on Lempäälän keskustasta viitisen kilometriä etelään Pyhällön kohdalla, jossa Liponselän keskellä möllöttää Simunansaari. Nimensä saari on saanut lähteestä riippuen eri syistä. Yhden version mukaan Lempäälän kuuluisin metsästäjä Hirvi-Simuna asui talvet kyseisellä saarella, kun taas toinen kertoo, että hänet on haudattu sinne. Olkoon miten vaan, mutta toinen paikka, missä Simuna-sanaan törmään, on meidän Höytämömme. Höytämön Paunussa sijaitsee sekä Simunantie että Hirvi-Simunan luola. Lähteestä riippumatta kaikille tarinoille yhtenäistä on se, että Hirvi-Simunan uskotaan ampuneen itsensä kivenkoloon, jonka ohi Birgitan polkukin kulkee.

Pilke silmäkulmassa pyrin välttämään jutuissani ”copy-paste-journalismia”, * joten en kerro eri versioita Hirvi-Simunan tarinoista uudestaan. Niihin on helppo jokaisen perehtyä esimerkiksi käymällä alla listatuissa nettiosoitteissa tai vierailemalla kirjastossamme. Jutun lopussa olevan lähdelistan avulla siis pääsee pitkälle.

Tarinoiden toistamisen sijaan haluaisin tuoda esille kaksi kysymystä: 1.) Missä varsinaisesti sijaitsee Hirvi-Simunan luola ja 2.) Millainen on sinun mielikuvasi Hirvi-Simunasta?

Lueskellessani artikkeleita ja tutkiessani karttoja, heräsi kysymys, onko Hirvi-Simunan luola ison kiven alla Birgitan polun varrella vai onko se tästä paikasta kolmesataa metriä kaakkoon olevan jyrkänteen koloissa? Luolamiehen blogissa ”Doph”-nimimerkki kommentoi seuraavaa:

Paikallisten asukkaiden mukaan kuvissasi esiintyvää muodostelmaa kutsutaan Hirvi-Simunan kiveksi. Heidän mukaansa varsinainen Hirvi-Simunan luola sijaitsee kaakossa noin kolmensadan metrin päässä. Jyrkänteeseen muodostunut lohkareikko sisältää vastaavia onkaloita ja tiloja kuin kivikin, joskin ollen ahtaampi ja suojaisampi. Mikä lienee oikea nimitys näille kahdelle muodostelmalle? Retkueemme vietti muodostelmien ympäristössä kaksi yötä 26.-28.7.2011.”

Ketäköhän ”Doph” on jututtanut? Keitä ovat nämä paikalliset asukkaat? Tyypillinen karttamerkintä on seuraavanlainen. Mihin teksti Hirvi-Simunan luola viittaa?

kartta_hirvisi1

Onko tämä Hirvi-Simunan luola?

Onko tämä Hirvi-Simunan luola?

Vai onko tämän rotkon uumenissa Hirvi-Simunan luola?

Vai onko tämän rotkon uumenissa Hirvi-Simunan luola?

Koska tarunomaisia legendoja Hirvi-Simunasta on paljon eivätkä ne käy yksiin, olen kiinnostunut kokoamaan höytämöläisten henkilökohtaisia näkemyksiä siitä, millainen Hirvi-Simuna henkilönä oli tai on? Kerro tai näytä oma versiosi Hirvi-Simunasta. Se voi olla tarina, piirros, valokuva tai muu näkemys Hirvi-Simunasta esimerkiksi Simunan saarella, Simunantiellä tai Hirvi-Simunan luolan liepeillä. Kaikin puolin vapaamuotoisen tuotoksesi voit laittaa minulle sähköpostiin (esim. kuva, linkki, video, teksti…) altti.nasi(at)gmail.com tai tuoda postilaatikkoon Notkopolku 2:een. Kokoan vastauksista tämän sivun alle kokonaisuuden, joka paljastaa millainen Hirvi-Simuna on meidän höytämöläisten mielissä. Aikaa on 21.4. asti.

VIRALLINEN HAASTEKUTSU

HUOM! Jaossa on jälleen palkintoja. Arvovaltainen raati valitsee töiden joukosta kolme palkittavaa.

hirsi_tpaita

Altti Näsin näkemys Hirvi-Simunasta t-paidalla.

1. palkinto: Hirvi-Simuna paita (uutta)
2. palkinto: Höytämö-muki
3. palkinto: Höytämö-pipo

Hirvi-Simunan legendasta löytyy tietoa muun muassa seuraavista lähteistä:

Kirjat:
Kejonen Aimo (2008), ”Kansantarinat”
Atra Kaarlo (1915), novelli ”Simuna” kirjassa ”Etelästä ja Pohjolasta”
Anero Eeva (17.1.1991), ”Hirvi-Simuna – merkillinen kansanhenkilö”, Lempäälä-Vesilahden Sanomat
Mäkelä Ritva (1997), Lempääläläisiä tarinoita, Lempäälän Joulu 1997
Mäkelä Ritva (2001), Sääksjärvi, Portti Lempäälään

Internet:
Wikipedia
Luolamiehen blogi
Piirteitä Lempäälän pitäjästä

* = Copy-paste-journalismi on trendisana ilmiölle, jossa kopioidaan muiden tekemien julkaisujen juttuja ja sisältöä. Internetissä tämä tapahtuu usein niin, että esimerkiksi mediatalo, yksityinen blogi tai vaikka Facebook-käyttäjä käy aamuisin uutistoimistojen jutut läpi ja kopioi kiinnostavat jutut omille sivuilleen. Monet tahot ovat myös keskenään liitossa; sama aineisto kiertää paikkakunnasta riippumatta joka paikkaan. Esimerkiksi Alma-median lehdissä (mm. Iltalehti, Aamulehti, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Satakunnan kansa) samat jutut kiertävät joka paikkakunnalla ja julkaistaan joka lehdessä. Internet tuntuu olevan maailman suurin kopiokone.  YLE:n juttu aiheesta.

This entry was posted in Yleinen and tagged , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Nyt ratkaistaan Hirvi-Simunan mysteeri!

  1. Väinö Valtonen says:

    Katkelma Kukkulavuoren Pitkäparran haastattelusta

    ——————————————–
    – Tunsitko Simunan? kysyn välillä.

    – Kaikkihan Simunan tunsivat, jotka vähänkin luonnossa liikkuivat. Ihmisille hän tosin jäi vieraaksi, erakkoluonne kun oli, mutta minun ja metsäneläinten kanssa hän tuli hyvin toimeen. Linnut söivät hänen kädestään, pyrähtelivät iloisesti hänen ympärillään, rohkeimmat laskeutuivat olkapäille istumaan, ja hirvi nuoli hänen kättään karhealla kielellään. Piipahdan vieläkin joskus Lehtivuoren laella hänen jylhän kalliolouheikkonsa äärellä, istun kannonpäähän ja muistelen miten hellästi Simuna kohteli rakkaita ystäviään, metsän eläimiä. Ei ihme, että häntä kutsutaan Hirvi-Simunaksi.

    Joskus ulotan retkeni Maailmannavalle asti, vaikka nykynäkymä siellä ei enää silmiäni ilahduta. Autot kiitävät kohti Hervantaa siinä, missä ennen sijaitsi Pirunpelloksi kutsuttu kivikko. Kestävää tienpohjaa tietenkin: tasainen aukea, kivi kiven vieressä niin, ettei puutkaan päässeet kasvamaan. Siinä oli ennen metsäneläinten, keijujen ja maahisten kokoontumispaikka; siinä käytiin käräjät, pidettiin juhlanäytökset ja tanssiaiset. Nimikkokivillään katsomossa istuivat niin Hervannan Meru kuin Höytämön Hiisi ja Kyynärön Rotikkokin. Vuores-Peikko – hän löysi veljeni jälkeen tiensä Vuorekseen – häpeili hieman vähemmän kaunista ulkoasuaan, mutta ei mahtanut mitään uteliaisuudelleen, vaan tuli hänkin omalle paikalleen näytöksiä katsomaan.
    Haikeita muistoja nämä menneet, tuumi Pitkäparta ja pyyhki kostuneita silmäkulmiaan partansa haivenilla.
    ____________________________________

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *