Höytämö, Höytämä, Höytämäs?

The name of Höytämö has evolved in time as the old maps prove. The maps in this story also give light to how the Höytämö village developed to what it is today.

Tämän sivuston ensimmäisessä jutussa kerron Höytämön alueen varhaisesta asutuksesta. Huomenna lauantaina julkaisen ”harrastus- ja ulkoiluosion” ensimmäisen jutun, joka on vauhdikas video oheismateriaaleineen. Sunnuntaiaamuna esittelen erään pitkäaikaisen höytämöläisen. Mutta nyt hoytamo.comin historian ensimmäisen jutun kimppuun.

Itselleni karttojen tutkiskelu on aina ollut mieleistä puuhaa. Varsinkin vanhat kartat paljastavat hienosti sen, miten jokin tietty alue on kehittynyt ja muuttunut. Halusin tietää hieman enemmän Höytämön alueen historiasta ja ajattelin perehtyä aiheeseen pitkälti vanhojen karttojen kautta. Julkaisen tässä jutussa ainoastaan muutaman niistä, vaikka vaihtoehtoja oli enemmänkin. Muun muassa Maanmittauslaitokselta löytyy asiasta tarkemmin kiinnostuneille noin kymmenen vuoden välein Höytämön karttoja.

Sääksjärven alueen ensimmäiset maatilat perustettiin 1800-luvun lopulla. Peltojen raivaajina toimi Lempäälän pappilan sekä Hakkarin, Hennerin, Kolkkisen ja kahden Näppilän torppareita sekä mäkitupalaisia. He maksoivat vuokransa tilallisille työllä, keräämällä marjoja sekä tekemällä esimerkiksi luutia ja vihtoja. Höytämön aluetta hallitsi metsämäinen maisema aina 1940-luvulle saakka, minkä jälkeen alueelle alkoi ensin nousta kesämökkejä ja sitten ympärivuotisia taloja.

kartta: http://www.vanhakartta.fi / Gustaf Adolf Kalmberg 1855

kartta: http://www.vanhakartta.fi / Gustaf Adolf Kalmberg 1855

Höytämön alue sijoittuu ajasta ja kartasta riippuen hieman eri kohtiin. Se tunnetaan usein myös osana Sääksjärveä. Vuoden 2013 Lempäälän kunnan tietopaketissakin (infokirja) Höytämön päällä, moottoritien itäpuolella, lukee isoilla tikkukirjaimilla SÄÄKSJÄRVI ja vasta alempana pienellä Höytämö. Vastapainona mainittakoon, että Sääksjärven juna-aseman kohdalla vuoden 1961 peruskartassa lukee ”Höytämö”.

Kesämökeistä vakituiseen asumiseen

Kuten Höytämön sijainnista, myös sen nimestä löytyy ajan kulussa eri versioita. Vanhoissa kirjoissa nykyisestä Höytämöjärvestä esiintyy ainakin nimet Höytämäsjärvi, Höytämäjärvi ja Höytämönjärvi. Höytämöjärvi on ilmeisesti vakiintunut vasta viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana, sillä alla olevassa vuoden 1961 kartassa lukee edelleen Höytämä.

Höytämö- ja Iso-Kyynäröjärven rannoille rakennettiin Toisen maailmansodan jälkeen aluksi kesämökkejä. Tästä ajasta Liisa Pajupuro kirjoittaa ”Sääksjärvi, Portti Lempäälään” kirjassa seuraavasti:

” Lempäälän soratien varrella oli suuri kivi, jossa luki Höytämö. Siitä se alkoi, kapea, keskikohdaltaan ruohoa kasvava tie. Se luikerteli pienen kylän lävitse Höytämöjärven rantaan. Sähkölinjojen kohdalla oli jyrkkä, mutkallinen mäki, jonka vuoksi autoilla oli joskus vaikeuksia päästä ensimmäisellä yrittämällä ylös.” (toim. Mäkelä R. 2001 s. 39)

 

kartta: Maanmittauslaitos, peruskartta 1961 (karttalehti_212308)

kartta: Maanmittauslaitos, peruskartta 1961 (karttalehti_212308)

Yllä olevan peruskartan mukaan Höytämöntie alkoi nykyisen Sääksjärven nuorisotalon nurkalta ja jatkui aina Höytämöjärven rantaan asti. Moottoritietä ei ole vielä rakennettu. Iso sähkölinja näytti menevän hyvin läheltä siitä, missä tänäkin päivänä eli ylittäen Iso-Kyynäröjärven sen eteläpäässä.

Ympärivuotiset asukkaat muuttivat Höytämöön 1950- ja 70-lukujen välissä, jolloin alueelle rakennettiin paljon omakotitaloja. Nykyinen Paunun asuntoalue oli 1970-luvun puoliväliin saakka tuuheaa kivikkoista metsää.

kartta: Maanmittauslaitos, avoimet aineistot http://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi

kartta: Maanmittauslaitos, avoimet aineistot http://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi

Lisää aiheesta

Höytämön alueen menneisyys on kiehtova, jännittävä ja toisinaan yllättäväkin. Pienenä maistiaisena tulevasta paljastan, että asuinseudullamme on vieraillut aikoinaan hyvinkin korkea-arvoisia ja tunnettuja henkilöitä. Paneudun tähän tarinaan sekä kotiseutumme historiaan useamman kerran seuraavien viikkojen aikana. Mikäli kuitenkin tutkijanvaistosi alkoivat herätä, tässä hieman lähdekirjallisuutta ja paikkoja, joiden avulla pääset alkuun:

Lempäälä-aiheista kirjallisuutta
Historiallisia karttoja
Höytämön omakotiyhdistys
Maanmittauslaitoksen vanhat kartat

 

This entry was posted in Yleinen and tagged , , . Bookmark the permalink.

8 Responses to Höytämö, Höytämä, Höytämäs?

  1. klaus paaer says:

    Pieni korjaus Höytämöjärven kesä-asutushistoriaan.
    Paununlahdenalue Pauniemestä Valkamaan kesämökitettiin jo 1920 luvun lopussa ja 1930 luvun alussa. Puskiaistentien alapuoliselle rannalle tuli mökkejä myöskin jo 1930 luvulla.

    Puskiaistentien kesämökityksestä tietänee Harri Palander paljon ja mitä tulee Paununlahden alueeseenn niin Valkaman Mattilla ja Viljolla on asiasta omakohtaista tietoa.

    On suuri vahinko, että Kauko Salmi kerkisi kuolla, ennenkuin häntä älyttiin haastatella Höytämön
    tapahtumista !930 ja 1940 luvuilla. Naapurina ja pitkä-aikaisena asukkina olen nauttinut hänen tarinoistaan monesti yhdessä istuessamme. Elämä oli välillä aika värikästä.

    • anasi says:

      Kiitos Klaus tarkennuksesta,

      Minulla on tunne, että kuulemme Valkaman Matista tällä sivustolla hyvinkin pian 😉 Tarinoiden kuunteleminen ihmiseltä, joka on itse elänyt menneitä aikoja on upeaa.

      Sivuston ylläpitäjänä Höytämön historiaan perehtyminen on aivan uskomattoman kiehtovaa. Pyrinkin jatkossa antamaan ”täkyjä”, kuinka jokainen voi jatkaa perehtymistä julkaisemani jutun pohjalta tai innostamana. Tämänkin jutun yhteydessä on linkki muun muassa kunnan sivuille, josta löytyy Lempäälä-aiheista kirjallisuutta. Otan myös mielelläni vastaan ideoita aiheiksi, kuten Klaus on tässä tehnyt. Kiitos.

      Altti

  2. Eräs ”täky” mielenkiintoiseen aiheseen on ihan varmasti taru ja tarinat ”Hirvi-Simunasta”
    Merunlahden teatterissa olin minäkin takavuosina mukana näytelmässä, jossa ainakin himpun verran lähestyttiin tuota mystistä hahmoa.
    Jos vaan löytäisimme pienempiäkin lisäyksiä tuohon ”Simo Simonpoika Hirven” taruun.
    Ihan oikeita tosiasioita varmaankin löytyy ja sitten niitä taruja tarinoita, joilla on lapset aikaisempina aikoina kurissa pelottelemalla pidettiin.

    • anasi says:

      Moi Kai,
      Mahtavaa että kommentoit ja kiitos täkystä! En tosiaan voi olla kertomatta Hirvi-Simunasta. Olin ajatellut tehdä H-S:sta juttua niin, että se tulisi ulos viikonloppuna 15.-17.3. näillä näkymin. Jonkin verran matskua olenkin löytänyt, jonka pohjalta varmaan saan jutun aikaiseksi.

  3. Kaiju Teisko says:

    Hei kaikki!
    Paikallislehdestä löysin linkin näille hienoille sivuille!
    Vaikka asustelenkin toisaalla, on Sääksjärvi minulle vieläkin tärkeä siellä olevan lapsuudenkotini ja edellen kotitalossa asuvan äitini kautta. Kotini on juuri niitä ensimmäisiä sodanjälkeisiä kesämökkejä, tietääkseni Rotikonperän pohjoispään ensimmäinen, joista myöhemmin (meidän tapauksessamme 1960-luvun puolivälin jälkeen) tehtiin talviasuttavia.
    Käynnit kotona valitettavasti saavat aikaan surullisia ja vihaisia ajatuksia! Järvi on pilalla, olisin mieluusti tuonut lapsenlapsia mummilaan uimaan! Myös näkymä vastarannalla saa minut (valittellen sen seudun uudisasukkaille) miltei vihaiseksi. Siellä oli hyvä metsä leikkiä, tutustua luontoon ja myös harvinaisiin kasvilajeihin.
    Summa summarum. Vanhoihin ei voi palata, mutta jospa järven voisi pelastaa kaikkien yhteiseksi iloksi!
    Iloista kevätaikaa toivottelee Kaiju Teisko (os Vuolle)

    • Altti says:

      Kiitos Kaiju kommentistasi. Taisin varmaan käydä lähellä äitisi kotia parturissa Tuija Kiiverin luona. Juttu löytyy kokonaisuudessaan otsikolla ”Parturissa Höytämössä”. Toinen asia on tuo Iso-Kyynäröjärven tila. Käsittääkseni sen huonontunut tila on tiedossa ja toivottavasti asialle tehdään jotain, kun puhetta on ainakin ollut. Otankin asian esille Höytämön omakotiyhdistyksen seuraavassa kokouksessa. Uimassa ihmiset sillä kyllä aktiivisesti käyvät…

  4. riitu laakso says:

    Hauska yllätys tällainen Höytämö sivu.,Isosetäni kun muutti nimensä Höytämöksi aikoinaan-näinollen minulla on pari Höytämö-serkkua.Nimen isosetä muotoili Höytiäisestä joka oli hänen kotijärvensä lapsuuden kesäpaikassa..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *