Marjaana Oksanen: Paunu on osa Höytämöä

This story was one of the most popular ones. Marjaana Oksanen spent her childhood years in Höytämö and on the Höytämö lake and in this story she opens up some very interesting memories of the area.

paakuva

Näillä kohdilla Marjaana Oksanen asteli ensimmäisen kerran jo vuonna 1950. Nykyinen Taavetintie oli tuuheaa metsää.

Näillä kulmilla jo 1950-luvulta

Kiinnostuin Pajupuron perheestä löydettyäni ”Sääksjärvi, Portti Lempäälään” (toim. Mäkelä R. 2001) -kirjasta Liisa Pajupuron elävästi kirjoittaman muistelman menneiltä vuosilta. Soitin samalta istumalta Liisalle, mutta oltuaan itse estynyt pääsemään haastatteluun, hän ehdotti minua ottamaan yhteyttä tyttäreensä Marjaana Oksaseen.

Haastateltavani asuu äitinsä tavoin Paunussa ja asuinpaikasta saimmekin heti alkuun keskustelulle oivan aiheen: Onko Paunu osa Höytämöä vai ei? Marjaana Oksasen mielestä on. Ensinnä jo siitä syystä, että Paunu sijaitsee Höytämöjärven rannalla. Toisekseen ennen 1970-luvulla rakennettua laajempaa asutusta Paunun alue tunnettiin osana Höytämöä. Tämän Oksanen hyvin tietää, sillä hänen lapsuuden perheensä oli ensin vuodesta 1950 kesämökkiläisiä Höytämöntie 48:ssa, minkä jälkeen avautui mahdollisuus ostaa hieman isompi tontti edempää saman tien varrelta kohdasta 56.  Oksanen vietti vanhempiensa ja sisarustensa kanssa kesäkuusta elokuuhun kaikki kesät Höytämöjärven rannoilla, kunnes vuonna 1972 kunnalta heltisi lupa rakentaa kesämökin tilalle oikea ympärivuotinen koti. Pajupuron perheen tontilla alkoi rakentaminen välittömästi. Eikä kauaakaan kun myös Höytämöntien toisella puolella vapautui kunnalta useita tontteja ja Paunun alue alkoi kasvaa todenteolla.

Lapsuuden ja nuoruuden aikoja Höytämössä Marjaana Oksanen muistelee lämmöllä. Naapurimökeissä oli paljon lapsia ja heidän kanssaan tuli seikkailtua lähimetsissä. Siihen aikaan pääsi osallistumaan todellisiin maaseudun elämyksiin, kuten esimerkiksi Valkaman lehmien paimentamiseen Paununlahden toisella puolella. Toisaalta maitoa kotiin saatiinkin toiselta suunnalta, nimittäin itse Lauri Kivekäs tunsi Liisa Pajupuron ja oli sanonut puutarhurilleen Eino Linkerolle, että jos maitoa jää yli, anna se Pajupuron rouvalle – hänellä on lapsia. Höytämöön vasta muuttaneille kerrottakoon tässä yhteydessä, että Lauri Kivekkään huvila sijaitsee aivan Pauniemen päässä. Kivekäs oli aikanaan paitsi menestyksekäs yritysjohtaja ja virkamies, myös merkittävä maanomistaja näillä seuduin. Lauri J. Kivekäs

Omakin koti Höytämöstä

Paunun kaavoituksen aikaan 1970-luvulla Liisa Pajupuro innosti tytärtään Marjaanaa ja tämän puolisoa anomaan omaa tonttia niiden tultua hakuun kunnalta. Oksasia onnisti, sillä he saivat juuri sen tontin, jota toivoivat ja talonrakennusprojekti pääsi alkuun Laurintiellä vuonna 1977. Muutto uuteen kotiin tapahtui seuraavan vuoden keväällä. Päätöstä asettumisesta Paunuun/Höytämöön ei kuulemma ole tarvinnut kertaakaan katua. Siitä kiitos kuuluu kotiseutumme kahdelle parhaalle puolelle: rauhallisuudelle ja hyville naapurisuhteille. Paunu sijaitsee paikassa, jossa ei ole merkittävää läpiajoa. Tämä rauhoittaa liikehdintää alueella. Lisäksi Lehtivuoren metsät ovat  kaikkien yhteistä suurta takapihaa, jollaista saa muualta hakea. Hyvä ja rauhallinen tunnelma on edesauttanut vahvojen naapurisuhteiden kehittymiseen. Varsinkin oman kadun asukkaiden kanssa ollaan hyviä ystäviä ja tuttuja. Joskus pidetään yhteisiä kesäjuhlia ja lumitöiden lomassa on aina mukava vaihtaa kuulumiset. Lasten parhaat ystävät ovat löytyneet samalta tai viereiseltä kadulta. Onpa naapureiden kanssa tullut käytyä jopa yhteisillä matkoilla.

Bussiyhteys tökkii

Mutta ei pelkkää hyvää ilman jotain huonoakin. Oksasen mielestä bussiyhteys Tampereelle ei toimi. Asia harmittaa erityisesti koska se kymmeniä vuosia toimi niin hyvin. Pientä valoa voi kuitenkin mahdollisesti olla tunnelin päässä, jos Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja 26 alkaisi kulkea tulevaisuudessa Höytämöön. Tämä olisi Oksasen mielestä paras vaihtoehto. Tätä ratkaisua tukisi ainakin kaksi positiivista näkökulmaa: 1.) Varmuus siitä, että bussilla ehtii töihin. Syöttöliikenteen kanssa tämä on valitettavasti ollut välillä kovinkin epävarmaa. 2.) Toimiva julkinen yhteys kaupunkiin vähentäisi yksityisautoilun määrää yhteisillä teillä, mikä vastaavasti parantaisi turvallisuutta ja vähentäisi päästöjä. Huonon bussiyhteyden takia toki on ymmärrettävää, mutta erittäin harmillista, huomata aamuisin kuinka monessa autossa on vain ajaja yksin matkalla töihin.

Sattumalta Höytämön ja Paunun alueen tulevaisuuden liikennenäkymiin pääsee itse kukin vaikuttamaan mielipiteellään juuri nyt. Tässä on linkki kyselyyn, jossa jokainen voi ilmaista oman kantansa esimerkiksi edellä mainitusta linjan 26 päätepysäkin siirtämisestä Multisillasta Höytämöön.

Lähimetsät saisi säästää

Toinen asia, josta Oksanen on hieman huolestunut, on Lehtivuoren maastojen tulevaisuus. Metsä on merkittävä virkistys- ja retkeilykohde sekä Höytämön että muidenkin lähialueiden ihmisille. Kulkeehan siellä ympäri vuotta luonnon-  sekä vaelluksenystävien suosima Birgitan polkukin. Hirvi-Simunan luolalla on syöty eväitä kymmenet ja kymmenet kerrat vuosien saatossa. Nuo metsät pitäisi säästää asutukselta ja rakentamiselta. Suunniteltu autotien jatkaminen Paunusta Ruskontielle lisäisi varmasti läpiliikennettä ja alueen rauhallinen tunnelma kärsisi.

Marjaana Oksasella on useampia lapsenlapsia. Höytämö on kerrostalojen kaupunkilapsille aivan uusi maailma. Kivinen ja mäkinen maasto (jopa monen takapihalla) tarjoaa makoisat edellytykset huimille kiipeilyille ja seikkailuille. Tyttärenlapsi kysyikin juuri äskettäin Oksaselta: ”Sopiiko, että muutan teidän taloon sitten kun olen itse mummo?” Isoäidin vastaus kuului: ”Minun puolesta sopii vallan mainiosti!”

This entry was posted in Ihmiset and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *